VOINKO LUOTTAA KUVAAN?

Katariina Harteela

Lue vinkit valokuvan todenperäisyyden selvittämiseen, leiki salapoliisia ja mässäile mainiolla mediakriittisyydelläsi.

 

Tiedämme, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Photoshopin ja viraali-ilmiöiden aikakaudella tuo tuhannen sanan tarina voi kuitenkin olla harhaanjohtava tai jopa täysin valheellinen. Tämän vuoden toukokuussa Nepalin maanjäristysten aikaan internetissä levisi kuva kahdesta toisiinsa takertuneesta lapsesta, katastrofin uhreista. Kuva sai paljon näkyvyyttä ja herätti myötätuntoa maanjäristyksen uhreja kohtaan. Myöhemmin selvisi, että kuva oli otettu jo vuonna 2007.

 

Viime vuonna internet rakastui kuvaan John Lennonista soittamassa kitaraa Che Guevaran kanssa. Jälleen huti. Kuvan alkuperäisessä versiossa Lennonin musisointikaverina on kitaristi Wayne ”Tex” Gabriel. Guevaran naama on lisätty kuvaan Photoshopilla.

 

Onneksi on keinoja, joilla epäilyttävien kuvien todenperäisyyttä voi tutkia itse – oli kyse sitten muokatusta kuvasta tai väärään kontekstiin sijoitetusta otoksesta. Näiden viiden vinkin avulla voit taas olla mukavasti hieman mediakriittisempi.

 

 

1.  Kuvan julkaisuajankohta

 

Tiesitkö, että Googlessa voit etsiä kuvaa myös lataamalla sen kuvatiedostona? Näin pääset tutkimaan kuvan aikaisempia julkaisuja. Jos kuvan väitetty ottamisaika on 2015, mutta löydät sen julkaistuna vuonna 2007, vedä nopeat johtopäätökset. Voit näin saada tietoa myös alkuperäisestä kontekstista.

 

Yksinkertaisimmillaan tämän käänteisen kuvahaun voit tehdä avaamalla kuvahaun ja raahaamalla kuvan Googlen hakupalkin päälle.

 

 

2.  Videoiden julkaisuajankohta

 

Jos haluat tietää, onko YouTube-video lataajansa kuvaama vai muualta kopioitu, voit käyttää Amnesty Internationalin tarjoamaa työkalua. YouTube Data Viewer poimii videosta thumbnail-kuvat, joilla voit tehdä käänteisen kuvahaun Googlessa. Jos video on ladattu aiemmin verkkoon, se todennäköisesti löytyy tällä kikalla.

 

 

3.  Kuvan metatiedot

 

Jos kuva on otettu digikameralla tai puhelimella, itse kuvaan on tallentunut monenlaisia tietoja. Näiden tietojen avulla voi myös tehdä päätelmiä kuvan alkuperäisyydestä ja kontekstista. Internetissä on useita palveluja, joihin voit ladata kuvan tai syöttää osoitteen. Palvelu kertoo, onko kuvaa muokattu ja mahdollisesti jopa missä se on otettu ja milloin.

 

Tietoihin pääsee käsiksi ainakin näillä palveluilla: Imageedited tai Jeffrey's Exif Viewer.

 

 

4.  Kuvan analyysi

 

Haluatko tietää, onko jotain kuvan osaa muokattu? Voit ensin tehdä tutkimuksen omin silmin: tarkista epäilyttävän osan tausta. Pysyvätkö suorat viivat suorina? Onko kohta pikselöitynyt tai oudon värinen? Onko valaistus samanlainen kuin muussa kuvassa?

 

Internetissä on myös palveluita, jotka etsivät kuvista poikkeavuuksia. Voit ladata kuvan FotoForensics-palveluun ja se antaa sinulle analyysin siitä, mitkä osat kuvasta ovat alkuperäisiä. Palvelun avulla saamasi tieto on myös helppo linkittää eteenpäin, jos haluat jakaa ystävillesikin tiedon muokatusta kuvasta.

 

 

5.  Säätietojen tarkastaminen

 

Yksi tapa selvittää kuvan todenperäisyyttä on verrata sitä todellisiin säätietoihin kuvan ottohetkellä ja ottopaikassa. Ovatko ne kuvan kanssa samankaltaiset? Wolfram Alpha -palvelulla voit palata ajassa taaksepäin ja tarkistaa säätiedot (naputtele hakukenttään vaikka Nov 30, 2007 weather Berlin) – ja mikä parasta, voit tuntea olevasi melkoinen salapoliisi.