TOIMITTAJA VAI TIETOKONE

Tilda Hopia

Tietokone osaa kirjoittaa sujuvasti urheilusta ja muuttaa yrityksen vuosikatsauksen uutiseksi. Voiko robotti korvata ihmisen kirjoittajana?

 

The New York Timesin sivuilla on testi, jossa voi arvella, onko lauseen kirjoittanut toimittaja vai tietokoneen algoritmi. Sain vain puolet oikein. Lohdutan itseäni sillä, ettei englanti ole äidinkieleni, enkä siksi ehkä ymmärrä pieniä vinkkejä siitä, kumpi voisi olla ihmisen tuottamaa tekstiä.

 

Robottijournalismi on jo täyttä totta. Robotit uutisoivat sujuvasti pörssiuutisia, raportoivat maanjäristyksistä ja kertaavat meille urheilutulokset ja pelin kulun. Kauppalehden sivuilla julkaistaan päivittäin useita tulostiedotteita, joiden lähteenä on Balance Consulting. Balance Consulting on suomalainen yritys, joka tuottaa talousanalyyseja. Yrityksen ohjelmoima tietokoneohjelma käy läpi yritysten tuloksia ja koostaa niistä juttuja.

 

Homma toimii niin, että tietokone laskee tilinpäätöstiedoista erilaisia tunnuslukuja ja sanallistaa ne ehtolauseiden mukaan. Monimutkaisempi Excel siis: jos ruudun A3 arvo on jotain B6 ja B7 välillä, vastaus on ruudun F9 arvo.

 

Jos vilkaisee Balance Consultingin sivuja, ymmärtää heti, ettei ihmistoimittaja ole ollut otsikoimassa analyyseja. Tulostiedotteiden otsikoissa vilahtelevat samat termit ja ne on kaikki muotoiltu samalla tavalla. Yrityksen tulos/liikevaihto heikkeni/nousi plussalle/tuntuvassa laskussa liikevaihdon selvän kasvu myötä/lievän laskun tahdittamana/reippaasta laskusta huolimatta. Jos kuitenkin näkisin tulostiedotteen muiden uutisten joukossa, en ehkä tajuaisi, ettei sitä ole kirjoittanut ihminen.

 

Kun lähdin opiskelemaan journalismia, ajattelin naivisti, että meitä tarvitaan aina. Ihmisiä, jotka kirjoittavat politiikasta, urheilusta, pikkukaupungin tapahtumista ja siitä, kuinka talvi tänäkin vuonna yllätti autoilijat. On totta, että yt-neuvotteluita on käyty niin monessa lehtitalossa viime vuosina, etten edes pysy laskuissa mukana. Vaikka alusta muuttuukin printistä verkkoon, täytyy tekstiä tuottaa silti.

 

Olen muutaman kesän pakannut työkseni muovituotteita pahvilaatikkoon. Olen tehnyt paljon työtä, jonka robotti varmasti tekisi nopemmin, paremmin ja siistimmin. Olen koonnut tuhansia samanlaisia hampurilaisia, kyykkinyt mansikkapensaassa ja hamunnut litroittain marjoja koppaani sekä pessyt ikkunoita kahdeksan tuntia päivässä. Kyse on ollut vain siitä, milloin tilalle saadaan robotti. Robotti, joka ei tarvitse kahvitaukoja, eikä sairastu ikinä flunssaan.

 

Mutta voiko robotti koskaan kirjoittaa kolmen aukeaman henkilökuvia, tai edes kahden tuhannen merkin artikkelia? Wiredin haastatteleman Narrative Sciencen perustajajäsenen Kris Hammondin mukaan tietokone voi voittaa Pulitzerin viiden vuoden päästä. Hammond myös väittää, ettei tietokone tule viemään keneltäkään työpaikkaa. Päinvastoin, nyt voidaan tehdä entistä enemmän ja nopeammin juttuja aiheista, jotka eivät olisi aikaisemmin saaneet toimittajaa liikkumaan tuoliltaan.

 

Voisiko olla niin, että robottijournalismi olisikin hyvä juttu? Että minäkin saisin joskus keskittyä yhteen isoon juttuun sen sijaan, että tekisin tuntikausia jotain, minkä tietokone itse hoitaisi sekunneissa?

 

Onneksi ollaan kuitenkin täällä kaukana pohjoisessa. Jos suomen kielessä on jotain hyvää, se on sen vaikeus. Toivon, että jopa tietokoneelle.