OSAAT KAIKEN? – PAIKKA ON SINUN

Anssi Järvinen & Reia Sola

”Etsimme multitalenttia diginatiivia, joka kuvaa kaiken, koodaa kaupan jonossa, bloggaa lounaalla, ennustaa, hallitsee tunnetut softat ja on muutenkin hyvä tyyppi.” Tulevaisuuden viestintäammattilaisen on hallittava paljon. Vai onko?

 

Kilpailu parhaista tekijöistä on viestinnän alalla saavuttamassa utopialta kuulostavat sfäärit. Työpaikkailmoituksia lukiessa on helppo huomata puutteensa ja epäillä mahdollisuuksiaan.

 

Digifobia selvitti mitä tapahtuu nyt ja huomenna. Riittääkö se, että osaat kaiken, jos huomenna pitääkin osata jotain aivan muuta. Viestinnän tulevaisuutta selvittävät Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Sirkka Heinonen, Turun Sanomien toimituspäällikkö

Veijo Hyvönen sekä strategisen Ellun Kanat -viestintätoimiston sosiaalisen median asiantuntija

Matti Lehto.

 

 

Vino yhtälö

 

Media on muuttanut muotoaan aina, mutta viimeisen reilun 20 vuoden aikana digitalisaatio on vaikuttanut siihen enemmän kuin mikään tätä ennen. Muutos on ollut niin nopea, ettei ala ole pysynyt mukana, vaan kivijalkoja on musertunut kerta toisensa jälkeen.

 

Suurimmat ongelmat ovat kohdistuneet digitalisaation vauhdista pudonneeseen printtimediaan. Alan dinosaurukset ovat joutuneet kuumeisesti pohtimaan uusia ansaintalogiikoita. Mainosrahoista kisaa nyt moninkertainen määrä medioita, kun samalla myös ilmaista sisältöä tuotetaan useille kanaville.

 

Joukkoirtisanomiset ovat arkipäivää. Alalle on väitetty koulutetun ihan liikaa tekijöitä ja viestinnän tärkeyttä on korostettu niin yritysmaailmassa kuin julkisellakin sektorilla. Yhtälö on vinksahtanut.

 

 

Kaikkea ei tarvitse osata

 

Viestintätehtäviin haettavilta ihmisiltä vaaditaan nyt siis näennäisesti todella paljon. Sisällön tärkeyden alleviivaa yhä jokainen alan ammattilainen, mutta digitalisaation myötä pirstoutunut osaaminen pitäisi myös olla hallussa.

 

- Tuntuu, että keskustelu menee viestinnässä tosi usein kanavalähtöiseksi ja yksityiskohtaiseksi. Viestintä ei ole itseisarvo, vaan sillä pitää olla tavoite. Helposti ei nähdä laajempaa kuvaa siellä taustalla, kun keskitytään vain yksityiskohtiin, sanoo Ellun Kanat -viestintätoimiston Matti Lehto.

 

Lehto peräänkuuluttaa tekijöiltä taitoa hahmottaa viestintäkokonaisuuksia laajemmin. Toivottavaa olisi myös, että tilaaja olisi samalla kartalla tekijöiden ja omien toivomustensa kanssa.

 

Työpaikkailmoituksissa kummittelee nykyään entistä enemmän osaamisvaatimuksia. Lehdon mielestä on kuitenkin osittain harhaa luulla, että kaikilta tekijöiltä vaadittaisiin supertaitoja koodauksesta kuvankäsittelyyn ja sosiaalisen median hallinnasta neuvottelutaitoihin.

 

- Ei kaikkea tarvitse osata. Tärkeää on, että kokonaisuus on monipuolinen ja meilläkin on erilaisia tyyppejä, jotka osaavat esimerkiksi kuvankäsittelyn, kun sitä tarvitaan. Perusjutuilla pääsee hyvin eteenpäin. Onhan se hyvä, jos osaa vaikka visualisoida hyvin, mutta pienelläkin ylimääräisellä osaamisella pääsee eteenpäin.

 

Viestintäprojekteja vedetään yhä läpi pienellä tiimillä, eli konsepti voidaan hoitaa muutamallakin tekijällä, mutta on myös isoja tuotantoja, jotka vaativat ammattilaisarmeijaa. Myös Turun Sanomien toimituspäällikkö Veijo Hyvönen toteaa alan perusvaatimusten olevan lähes samoja kuin jo vuosikymmeniä sitten.

Tulevaisuus on n-y-t!

 

Median kehittyminen on kiihtynyt digitalisaation myötä 2010-luvulla nopeammin kuin kukaan osasi ennakoida. Joukkoirtisanomisia ja lehtien lakkauttamisia mahtuu lähes jokaiseen kvartaaliin kaikkialla maailmassa. Netti on kaapannut suuren lohkaisun printtimedian mainostuloista. Muutos on täällä – halusipa media-ala sitä tai ei. Alan onkin uudistuttava vauhdilla, sillä kuluttaja on hetkessä toisaalla.

 

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Sirkka Heinonen tutkii muun muassa median tulevia tapahtumia. Hänen mukaansa isojen mediatalojen tulee miettiä oma roolinsa hyvin tarkkaan. Esimerkiksi uudenlaiset kumppanuudet sekä osaamisen yhdistelmät voivat olla menestystekijä media-alalla. Heinosen mielestä yksittäisten tekijöiden kannalta kiinnostavin ilmiö on se, että tulevaisuuden työelämässä toiminnot sekoittuvat. Asuminen, työnteko, harrastukset ja vapaa-ajan vietto lomittuvat toisiinsa entistä kiinteämmin.

Useimmat ammattilaiset näkevät kehityksen lähinnä kiehtovana ja haastavana. Samalla jokainen luottaa yhä toimittajien perusominaisuuksiin, joista tärkein on uteliaisuus. Seuraavana listalla ovat empaattisuus ja kriittisyys, joista jälkimmäisen tärkeys korostunee tulevaisuudessa, kun faktojen tarkastaminen on yhä olennaisempaa tiedon seulimisessa.


 

Snapchat, Twitter ja mitä niitä on

 

Erikoiseksi tulevaisuuden media-ammattilaisen toimenkuvaa ja vaatimuksia selvittäessä tilanne muuttuu, kun yritetään selvittää teknologista osaamista. Internet muutti kaiken ja digitalisaatiosta tuli arkea. Yhtäkkiä kaikilla on taskussaan puhelin, jota juuri kukaan ei käytä puhelimena, vaan siellä on kaikki muu elämän kirjo. Siellä ovat kirjat, lehdet, kalenterit, musiikki, valokuvat, videot, ystävät, ilot ja surut.

 

Älypuhelimet eivät silti ole muuttaneet viestintäammattilaisen perustoimintaa, vaan sen ovat tehneet laitteeseen asennetut sovellukset ja ohjelmat kuten Twitterit, Facebookit, Snapchatit ja niiden jälkeläiset. Ne ovat muuttaneet viestintää ja niiden hallitseminen kanavina koetaan tärkeäksi. Oleellisinta on kuitenkin yhä se tieto, joka niiden kautta jaetaan.

 

Tutkimusjohtaja Sirkka Heinonen sanoo, että koko yhteiskunta on mediatisoitumassa. Se tunkee lonkeronsa kaikkialle, taloudesta politiikkaan ja taiteesta koulutukseen. Jokainen yritys on mediayritys, jonka tehtävä on markkinoida itseään kaikkialla.

.