ÄLYVAATTEET – UUSI MUSTA?

Tiina Paananen

Kiehtova älypukeutuminen on jo täällä. Fiksu työpukeutuja valitsee ylleen paidan, joka ehkäisee selkävaivoja. Aktiiviliikkuja pukeutuu sortseihin, jotka mittaavat lihasten toimintaa suorituksen aikana. Pian ei tarvitse näpelöidä pakkasen jähmettämää kosketusnäyttöä, kun mobiililaite on pipossa tai hansikkaassa.

 

Tällä hetkellä älyvaatteita suunnataan urheiluun sekä terveydenhoitoon. Kehon toimintoja mittaavat tekstiilit kertovat käyttäjänsä terveydentilasta, kuten nestetasapainosta, kehon koostumuksesta tai sydämen, raajojen, lihasten, keuhkojen tai aivojen aktiivisuudesta. Uudet älytekstiilit voidaan myös pestä, useita kertoja.

 

Älyvaatteiden massatuotanto on jo aloitettu. Urheiluvaatteita valmistava kuopiolainen Myontec porskuttaa kasvusuhdanteisesti eteenpäin. Taloussanomien mukaan yrityksen älysortseja on hankittu mm. Englannin Valioliigan jalkapallojoukkueelle ja NHL-sarjan jääkiekkojoukkueelle. Tavallinen kuluttuja saa sortsit käyttöönsä kolmella ja puolella sadalla. Terveydenhuoltoon ja sairaaloihin suunnitellut innovaatiot vaativat todennäköisesti vielä vuosien työn testauksineen ja hyväksyntöineen.

 

Mutta missä ovat itsestään peseytyvät pikkuhousut, vaihtopäät ja ”oikeasti” laihduttavat housut? Riittääkö kuluttajalle tulevaisuudessa yksi vaatekerta, joka mukautuu käyttäjänsä tarpeisiin? Heitetään hyvästit pyykinpesukoneelle ja halpatuotannolle. Mitä älykkään vaatetuksen yleistyminen tekee muodille ja vaateteollisuudelle? Kilautetaan asiantuntijalle.

 

 

Uusi uljas maailma

 

Materiaalitekniikasta tohtoriksi väitellyt Elina Ilén tuntee älyvaatteet. Ilén on yksi hiljattain Yhdysvaltoihin myydyn Clothing+ -yrityksen alkutaipaleen avainhenkilöistä. Asiantuntijan mielestä älyvaatteista voisi tulla Suomeen uusi Nokia.

 

– Suomi on uskottava pelaaja ja edelläkävijä puettavan elektroniikan kehittämisessä ja tutkimuksessa, kertoo Ilén.

 

Nykyisin konsulttina työskentelevä Ilén katselee älyvaatebisnestä laajemmalla spektrillä. Kaikki tarvittavat komponentit ovat jo olemassa. Nyt tarvitaan vain tahtoa, luovuutta ja tietenkin rahaa. Start up -yritykset tekevät appseja ja antureita, itse vaatteet valmistetaan Virossa ja Kaukoidässä. Syynä tähän on Suomen olematon vaateteollisuus. Älyvaatteista kiinnostuneet ovat hyvinvointialan firmoja, jotka alkavat ponnekkaasti rakentaa omaa brändiä, joka suuntaa suoraan ulkomaan markkinoille.

 

Mutta mikä on älyvaate? Ajatteleeko se käyttäjänsä puolesta?

 

Ilénin mukaan älyvaatteita ovat kaikki sellaiset vaatteet tai asusteet, jotka tarkkailevat käyttäjäänsä tai tämän ympäristöä ja sillä tavoin joko auttavat tai kertovat ja jopa suorittavat asioita tämän puolesta.

 

Useimmiten älyvaatteessa yhdistyy vaate ja elektroniikka. Älyvaatteeksi voidaan lukea myös lämpötilaan tai kosteuteen väriä vaihtamalla reagoivat vaatteet.

 

Ilén mainitsee esimerkkinä vanhusten älyvaipat. Kun vaipan väri vaihtuu, hoitaja tietää, että se on vaihdettava. Vaate voi myös tarkkailla ilmansaasteen määrää tai suojata käyttäjää saasteilta.

 

Puettava elektroniikka kevenee koko ajan. Nykyisellään kankaan antureiden dataa keräävä yksikkö on pienempi kuin tulitikkuaski. Virranlähteenä on akku tai paristo. Yksikön keräämän tiedon vastaanottaa esimerkiksi matkapuhelin tai rannelaite, johon voi ladata tarvittavan sovelluksen. Keskusyksikkö ja paristo poistetaan pesun ajaksi, kun taas kankaassa olevat anturit kestävät vesipesun.

 

Entä se muoti? Onko hierova älypaita tulevaisuuden parempaa Seppälää?

 

Ilénin mielestä muotibrändit voisivat kiinnostua jonkinlaisista sosiaalisen median sovelluksista, mutta sekin on aika kaukaa haettua. Muotitalot, joilla on urheilumallistot, ovat valppaina. Esimerkiksi Ralph Laurenin mallistosta löytyy älypaita.

 

 

Säästö- ja tehokkuustalkoisiin mars!

 

Älyvaatteet voisivat tuoda mittavia säästöjä terveydenhuoltoon. Esimerkiksi elintoimintoja seuraava paita mahdollistaisi leikkauksen jälkeisen kotiuttamisen entistä nopeammin. Paidan avulla nyt sairaalassa tapahtuva jälkiseuranta voisi toteutua kotona. Riskiryhmien, kuten sydänsairaiden, pitkäaikainen seuranta ja mittaus tapahtuisi kätevästi älyvaatteen avulla kotisohvalta. Vaatteisiin voi sisällyttää myös stimuloivia ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi leikkauksen jälkihoidossa. Vaate mittaa lihaksen toimintaa, mutta voi hoitaa myös kipua johtamalla sähköä hermopisteisiin.

 

Ilénin mielestä muun muassa vanhustenhuoltoa voitaisiin kohentaa älyvaatteiden avulla huomattavasti. Karkailevat dementikot voitaisiin paikantaa gps:n avulla ja vaatteen tekemät kotimittaukset suitsisivat ikääntyneiden luulosairautta tai komentaisivat ajoissa lääkäriin. Vanhusten yksinäisyyteen ja laitostumiseen voisi kehittää erilaisia aktivoivia pelisovelluksia.

 

Älyvaate ei korvaa toista ihmistä tai todellista sosiaalista kontaktia, mutta ei siitä mitään haittaakaan ole. Onko suomalainen terveydenhuolto ottanut kehonmittauspaidat jo käyttöön?

 

– Tällä hetkellä vaatteet ovat EU:n projekti- ja tutkimustasolla. Sanotaan, että terveydenhuollon prosessien kehittäminen on kiinnostuksen kohteena Suomen valtiovallalla, yliopistotutkimusmaailman tasolla. Kaikki komponentit ovat kuitenkin jo olemassa. Urheilusovelluksia on ollut kymmenen vuotta eri brändeillä, isoilla ja pienillä. Ehkä asioita ei kannata ottaa aina niin raskaasti. ”Potilas kuoli, vaikka sillä oli tämä paita.” Jos sillä ei olisi ollut tätä paitaa, se olisi kuollut varmasti, Ilén muotoilee. 

 

Älyvaatteen tekeminen käy koko ajan halvemmaksi. Sovelluksesta ja materiaalista riippuen valmistuskustannukset ovat 15-50 euroa. 10 vuoden kuluttua vaatetus saattaa näyttää hyvinkin erilaiselta. Haluamme elää pidempään ja terveempinä. Erilaisten lisälaitteiden käyttö on hyväksyttävää ja lisäksi täällä varttuu sukupolvi, joka on viettänyt tuskin yhtään laitteetonta päivää.

 

– 10-15 vuotta sitten suurin ongelma oli laitteiden pelottavuus. Mietittiin, miten mulla voi olla tässä iholla jotain elektroniikkaa. Onko se hyväksyttävää ja säteileekö se, Ilén kertoo.

 

 

Mikä tietoa lisää, se tuskaa lisää

 

Älyvaatteilla halutaan saada lihavat ja huonokuntoiset liikkumaan, parantaa oppimista ja työtehoa sekä hoitaa masennusta. Masennuksen hoitoon tarkoitettu älypäähine on jo olemassa. Tulossa ovat tekstiilit, joiden kalvorakenteisiin on sisällytetty ihoa hoitavia ja tuoksuvia ominaisuuksia.

 

Älyvaate voi työpäivän aikana elintoimintoja tarkkailemalla muistuttaa ruokailusta ja tauoista. Tämän uskotaan voivan alentaa stressiä. Ehkä vaate vielä laskee viikon alkoholiannokset ja liikakalorit. Harvempi meistä kuitenkin leijailee suloisessa tietämättömyydessä siitä, mikä on ihmiselle hyväksi.

 

Missä ovat piilevät uhat? Orjuuttaako älyvaate käyttäjänsä? Muodostammeko hitaasti, mutta varmasti holhousyhteiskuntaa, jossa jokainen suupala ja askel on jäljitettävissä?

 

– Kännyköiden avulla ihmiset pystytään jo paikantamaan, Ilén muistuttaa.

 

Ilén uskoo, että kansaterveyden säästöt syntyvät tarjoamalla ennemmin porkkanaa kuin keppiä. Älyvaate voisi olla motivaattori, joka liikkumisen hyödyistä muistuttamalla kannustaisi terveelliseen elämään. Repsahduksen jälkeen laite voisi kertoa mitä tehdä, että pääsee takaisin ruotuun.

 

Entä ekologisuus? Vaate joka tehdään kestämään, on vaikea tuhota. Onko älyvaate ongelmajätettä?

 

– Vaatteen tuhoaminen ei ole ongelma, jos se poltetaan energiaksi. Jos vaatteessa on monta raaka-ainetta, sitä on hankala uudelleen kierrättää kuiduksi. Polymeeripohjaisen vaatteen raaka-aineena on muovi. Luonnollisesti, kun mukana on elektroniikkaa, järkevää kierrätyksen kannalta on, että sen voi irrottaa, Ilén perustelee.

 

Tässä ajassa ainoastaan muutos on pysyvää – rimpuillaan siis mukana. Älypöksyissä tai ilman.

 

 

© 2015